Keskustelemme ja kirjoitamme ja keskustelemme...

Kävin kesällä Dan Andersonin museossa Ludvikassa. Se oli kaunis pieni museo enkä voinut vastustaa kiusausta ottaa sieltä kuvia. Danin kirjoituspöydällä on ruusukuvioinen kahvikuppi!

Syksy on edennyt jo pitkälle. Koko syksyn olen puhunut erilaisissa yhteyksissä verkkokeskustelusta: miten yhä enemmän kirjoitamme ajatuksiamme näkyviin ja miten ajatukset muokkaantuvat ja kypsyvät, kun ne kirjoittaa näkyviin jonkun luettavaksi. Tuskin kukaan olisi voinut kuvitella vielä kymmenen vuotta sitten sitä, miten suureksi kirjoittamisen merkitys kasvaa kaikessa toiminnassamme.

Syyskuussa aloitin kokous- ja neuvottelutaidon kurssin. Yksi kurssitehtävä on verkkokeskusteluun osallistuminen. On kerrottava erilaisista neuvottelu-, kokous- tai palaveritilanteista ja kommentoitava muiden tilanteita.

Tehtävä sai aluksi vastustusta. Nyt olen kuitenkin saanut huippuhyviä vastauksia keskustelumuodossa. Vielä upeampaa on ollut lukea opiskelijoiden kommentteja toisilleen. Tämä tehtävä antaa uskoa siihen, että tämänkaltainen tehtävä on parempi kuin perinteiset vain opettajalle lähetettävät A-neloset.

Kesäpäivän tasausta

Kesäloman alkaessa on aikaa hiljentyä ja kuunnella kaikkea: luontoa, pihaa, kasvua. Kirjoittamisesta tulee mietiskelyä ja pohdintaa, mitä se on kyllä muutenkin aika usein. Kiireiset sähköpostivastaukset jäävät sivuun, niiden tilalla päiväkirjaa, kirjeitä, hyvän kirjan mietelauseita.

Ostin oikean kameran, ensimmäisen eläissäni. Tähän asti olen käyttänyt kännykkäkameraa tai ilmaisia postimyyntilahjoja. Kirjoitan nyt kuvaamalla kukkia ja puita, haluaisin saada kukkieni sielun esiin. Myös kukissa piipahtavat ötökät kiinnostavat.

Uusia tuulia siis!

Wikiä ja sosiaalista mediaa

Talvi on hurahtanut vauhdilla ohitse. En ole ehtinyt kirjoittaa juuri mitään omaa, en kirjeitä, en päiväkirjaa, en blogia enkä mitään muutakaan. Viikot ovat vierähtäneet muiden tekstejä lukiessa. Kaikki tekstit eivät edes ole olleet mitään huippukiinnostavia, työtä vaan.

Aika paljon olen kuitenkin yrittänyt perehtyä verkkokirjoittamisen maailmaan. On aika hupaisaakin havaita, miten eri tavoin eri ihmiset ymmärtävät verkkokirjoittamisen. Eräs opiskelijani vastasi tentissä, että "verkkokirjoittaminen on vapaampaa kuin kirjoittaminen muuten, ei tarvitse välittää oikeinkirjoituksesta". Huh.

Onneksi on ollut positiivisiakin hetkiä: viisi innokasta opiskelijaa sai aikaan aivan mahtavia tekstejä verkkokirjoittamisen kurssilla, jossa kokeilimme blogeja, keskustelualuetta ja tavallista tutkielmatyyppistä kirjoittamista, tosin suljetulla oppimisalustalla.

Nyt olen inspiroitunut kokeilemaan wikiä jollain tulevalla kurssillani. En tiedä vielä miten ja milloin. Mutta aika alkaa olla kypsä...

Kevät on saanut puut ja pensaat vihertämään ihan yllättäin: vielä äsken oli lunta ja nyt jo vihreyttä!

Vuorovaikutusta

Verkkokirjoittamisessa vuorovaikutus ja dialogisuus on tärkeä tekijä. Tekstin tulisi puhutella, olla kiinnostava, herättää ajatuksia ja saada lukija tarttumaan ajatuksiin siten, ettei hän voisi olla vastaamatta tai kommentoimatta.

Teksti tulee kirjoittaa silmäiltäväksi. Linkitykset kiinnostavat. Kuvat hellivät silmää. Samalla kokonaisuudessa tulee olla mielekkyyttä. Vaikeaa... ja samalla niin haastavaa!