Joulu on jo...

Joulu lähestyy. Ajatukset kääntyvät omiin tekemisiin: mitä hyvää olen voinut tehdä lähimmäisilleni, miten voisin muistaa kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat olleet hyviä minulle tämän vuoden aikana. Minkälaisia joulutervehdyksiä voisin kirjoittaa, etteivät kaikki muistuttaisi toisiaan? Kenelle lähetän kirjeen ja paketin, kenelle perinteisen joulukortin, kenelle sähköpostitervehdyksen, kenelle tekstiviestin?

Joulun lähestyminen on myös merkki kevään lähestymisestä. Jo tammikuun alussa päivä on vähän pidempi, aurinko vähän lähempänä. Uusi vuosi tuo uudet haasteet tullessaan. Haasteet ja mahdollisuudet.

Suviruusu muistuttaa, että kesä on taas vähän lähempänä.

Kirjoituksia pimeän ajan keskellä

Marraskuu. Synkkyyttä. Syksyä. Sadetta.
Samalla hiljaisia ajatuksia, kynttilänvaloa, ystävien kanssa keskustelua sekä verkossa että kasvotusten.
Olen kirjoittanut jatkuvasti, sekä käsin että koneella. Teen muistiinpanoja hyvistä kirjoista. Kirjoitan omia ajatuksiani päiväkirjaan ja ystävilleni kirjeisiin ja meileihin. Teen kursseja ja suunnittelen uusia tapoja esittää asioita opiskelijoilleni.
Marraskuu. Kiliseekö kaipuun kaljakori vai pakataanko pehmeitä paketteja punkkupumpuliin?