tiistai 14. elokuuta 2007

Päiväkirjoja

Kuljin kesällä menneisyyteni polkuja lukemalla vanhoja päiväkirjojani. Taas sain kokea kirjoittamisen voiman, sillä ilman näitä kirjoituksia menneiltä vuosilta en olisi muistanut kaikkia ajatuksiani, tunnekuohujani ja elämääni suuresti vaikuttaneita tuntemuksiani. Päiväkirjaan tulee kirjoitettua herkimmin juuri silloin, kun tunteet ovat kuohumistilassa, minkä vuoksi nuo kirjoitukset antavat hiukan vääristyneen kuvan elämästä.

Pitää muistaa lukea myös rivien välit ja ottaa huomioon ne päivät, jolloin ei merkintöjä ole, sillä ne lienevät niitä tavallisia päiviä. Niitä on kuitenkin ihmiselämässä eniten.

Jatkan edelleen päiväkirjakirjoittamista. Seuraan ajatusteni polkuja. Teksteistä oppii myös itsetuntemusta, mikä taas avaa tunnetaitoja.